Kv-opiskelijat tuovat yritykselle muutakin kuin kielikylpyä
Erityisesti pienikokoiset yritykset ovat ottaneet kansainvälisiä opiskelijoita osaksi työyhteisöään. Nämä yritykset ovat myös olleet keskimäärin kansainvälisempiä ja kasvuhaluisempia.
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn teettämän selvityksen mukaan erityisesti 5–49 työntekijän yritykset ovat ottaneet kansainvälisiä opiskelijoita harjoitteluihin, työkokeiluihin ja töihin.
Selvityksen perusteella näille yrityksille oli myös tyypillistä, että ne olivat ottaneet aiemmin yrityksen arkeen mukaan suomalaisia työssäoppijoita tai harjoittelijoita.
Kv-opiskelijoita ottaneiden yritysten toimialat olivat monipuoliset. Eniten kansainvälisiä opiskelijoita oli erityisesti teollisuuden, informaation ja viestinnän, tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan yrityksissä.
Usein motiivi ottaa kansainvälisiä opiskelijoita oli CIMOn selvityksen mukaan tarve saada lisäkäsiä arkisiin töihin.
Viidesosa vastanneista kertoi heidän ottaneensa opiskelijoita mukaan nimenomaan sen takia, että yritys halusi uutta osaamista kansainvälistymiseen ja esimerkiksi toiminnan laajentamiseen uusille markkinoille.
Kv-opiskelijat auttavat yritystä päivittämään käytäntöjään
Lähes kaikki opiskelijoita ottaneet yritykset olivat tyytyväisiä heidän työpanokseensa. Vastaajista 95 prosenttia arvioi opiskelijoiden selviytyneen töistä kuten muutkin työntekijät.
– Nuoret tekivät yrityksen markkinointimateriaalia, käännöstöitä ja kirjoittivat lehtiartikkeleita. He tiesivät paremmin lehdet ja blogit ja puhuivat maan kieltä. Todella positiivinen kokemus, kertoo eräs tutkimukseen osallistunut.
Selvityksessä nousi esiin myös se, että kv-opiskelijat vahvistivat yrityksen johtamis- ja perehdyttämiskäytäntöjä.
Byrokratian sijasta yrityksillä oli ennemminkin yksittäisiä vaikeuksia alakohtaisissa lupakäytännöissä, kuten rakennustyömaiden työntekijöiden veronumeroissa.
Sellaiset yritykset, joissa ei ole aiemmin ollut kansainvälisiä opiskelijoita, kaipaavat selvityksen perusteella erityisesti tietoa kv-osaajien hyödyntämisen mahdollisuuksista sekä tukea kieliongelmiin ja sopivien työtehtävien selvittämiseen.
Suurin syy siihen, etteivät yritykset hyödyntäneet kv-opiskelijoita oli nimenomaan se, etteivät yritykset kohdanneet opiskelijoiden kanssa.
Selvitys koostuu 386 vastauksesta, ja vastaajista 125:llä oli ollut ulkomaalaisia opiskelijoita.
Silja Eisto
Alkuperäinen teksti on julkaistu Suomen Yrittäjien Työelämä-uutisessa 9.12.