Hyödynnättekö opiskelijoita yrityksen kansainvälistymisessä?
Kansainvälistyminen on yksi kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten yritysten yksi keskeisimpiä haasteita. Kansainvälistä osaamista tarvitaan vienti- tai ulkomaakaupan liiketoimintaan, mutta myös alihankintaan ja kansainvälisten asiakkaiden hankintaan ja hallintaan kotimaassa. Yksi varsin helppo ja riskitön tapa kansainvälistymisen käynnistämiseen on ulkomaalaiset opiskelijat, joita tulee Suomeen vuosittain tuhansia opiskelemaan ja harjoitteluun.
Osataanko ulkomaalaisia opiskelijoita hyödyntää pk-yritysten kansainvälistymisessä, viennin käynnistämisessä ja uusia markkina-alueita etsittäessä? Tätä ja pk-yritysten saamaa hyötyä, esteitä ja kiinnostusta hyödyntää kansainvälisiä osaajia kartoitetaan parhaillaan CIMOn käynnistämässä Uutta osaamista -selvityksessä. Elokuun loppuun mennessä kyselyyn on saatu noin 200 vastausta, ja vastauksia otetaan vastaan vielä lokakuun loppuun saakka.
Kansainvälisesti toimivat yritykset ovat ottaneet ulkomaalaisen harjoittelijan tai palkanneet tutkinto-opiskelijan yritykseen useammin kuin vain kotimarkkinoilla toimivat yritykset. Syy on se, että ne ovat kaivanneet osaamista vienti- tai ulkomaankaupan toimintaan. Yrityksistä, joissa ei ole ollut kansainvälisiä osaajia, noin viidennes on kiinnostunut ottamaan opiskelijoita vientitoiminnan käynnistämisen tueksi, samoin kuin kansainvälisten asiakkaiden hankintaan Suomessa. Orastavaa kiinnostusta on siten olemassa, mutta tietoa hyödyntämisen mahdollisuuksista kaivataan lisää.
Hyödyt ovat olleet jo kyselyyn ja haastatteluihin osallistuneilla yrityksillä moninaisia ja kokemukset pääosin myönteisiä. Opiskelijat ovat tuoneet uutta perspektiiviä ja vaikuttaneet toimintatapojen kehittämiseen, yrityksen ilmapiiri on usein kansainvälistynyt jo pelkästään kielikylvyn kautta. Lisäksi opiskelijat ovat toimineet lisäkäsinä arkisissa tehtävissä. Vientitoiminnan herättelyn tai käynnistämisen lisäksi opiskelijoita on rekrytoitu puhtaasti erityisosaamisen takia.
Yhteisen kielen puute on ollut jossain määrin ongelma noin puolessa yrityksissä, mutta siihen on myös voitu vastata eri tavoin, kuten sopivien työtehtävien projektoinnilla etukäteen. Noin viidennes kaikista vastaajista on toivonut oppilaitoksilta tukea sopivien tehtävien kartoittamiseen, tukea kieliongelmien ratkaisemiseen ja ohjaukseen. Eniten toivottiin kuitenkin tietoa kansainvälisten osaajien hyödyntämisen mahdollisuuksista.
Kyselyyn ehtii vielä vastata: http://uuttaosaamista.fi/
Alkuperäinen teksti on julkaistu Suomen Yrittäjien blogissa 20.9.2016 https://www.